Bad Nauheim sijaitsee viiniköynnösten, hedelmätarhojen ja ruusupeltojen ympäröimänä Taunusvuorten juurella läntisessä Saksassa. Jo kelttiläiset ja roomalaiset hyödynsivät seudun suolavesilähteitä. 1700-luvulla Nauheimin suolatehtaat olivat kehittyneet alansa yhdeksi suurimmaksi ja nykyaikaisimmaksi yritykseksi. Suolantuottajien kylä alkoi muuttua kylpyläksi 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun uusista poratuista kaivoista saadun suolaveden parantava vaikutus huomattiin. Vuonna 1854 Nauheim tunnustettiin virallisesti kaupungiksi ja sille annettiin vuonna 1869 lisänimi Bad (kylpylä). 

Vuoteen 1900 mennessä Bad Nauheimista tuhansine vieraineen oli tullut kansainvälisesti kuuluisa kylpylä. Sinne matkustettiin hoitokuurille terveyssyistä ja toisaalta se oli myös kansainvälisen yläluokan tapaamispaikkana. Vuosisadan vaihteessa uudet hygienian ja estetiikan käsitykset ja vaatimukset edellyttivät uusia kylpylärakennuksia. Bad Nauheim kuului Hesse-Darmstadtin suurherttuakuntaan. Hessenin ja Reinin suurherttua Ernst Ludwig oli edistyksellinen hallitsija, joka arvosti taidetta ja mutta jolla oli myös taloudellista silmää. Hän toivoi taiteiden kehittyvän lupaavaksi talouden sektoriksi tunnuslauseenaan ”Maani Hessen kukoistakoon ja sen myötä taide”. Bad Nauheimin uudet rakennukset toteuttivat tätä tavoitetta.

Suurherttuakunnan valtiollisen rakennustarkastajan Wilhelm Jostin johdolla kylpylän hoito- ja teknisille tiloille laadittiin uusi yhtenäinen suunnitelma vuosina 1902–1912. Vuonna 1901–1902 Jost rakennutti aluksi Inhalatoriumin, hengityssairauksien hoitoon tarkoitetun rakennuksen, keskelle kylpyläpuistoa. Rakennus on nykyään Bad Nauheimin yleinen kirjasto.

Sprudelhof, suihkulähdepiha, rakennettiin vuosina 1905–1912. Siihen kuului 240 kylpyosastoa, erilliset osastot kuninkaallisia vieraita varten ja uuden vesilähdealtaat. Runsaasti koristeltuine kylpytiloineen, odotussaleineen ja sisäpihoineen Sprudelhof on saksalaisen Jugendin vaikuttavimpia esimerkkejä. Kaivojen, veistoshahmojen ja muun sisustuksen koristelu viittaa veden terveyttä edistäviin vaikutuksiin.

Trinkkuranlage, mineraalivesilaitos, rakennettiin vuosina 1910–1912. Tähän hevosenkengän muotoiseen kokonaisuuteen kuuluu pylväskäytäviä, sisäpiha, pumppuhuone eli juomahalli ja soittolava, jonka edessä on suorakulmainen vesiallas. Kurbrunnen, mineraalivesilähde läntisen pylväskäytävän päässä liittyy juomahalliin. Sen keskellä on kahdeksansivuinen terveysvesikaivo kultaisen kupolin alla. 

Samoihin aikoihin vuosina 1862–1864 rakennetun Kurhausin, kylpylän juhlarakennuksen, terassia ja puutarhaa laajennettiin ja siihen lisättiin soittopaviljonki. Lisäksi rakenneltiin konserttisali, joka on koristeltu jugendtyylisin maalauksin. 

Image artist function date
Wilhelm Jost architect 1874-1944
Prof. Heinrich Jobst sculptor 1847-1943
Jakob Julius Scharvogel ceramicist 1854-1938
Prof. Augusto Varnesi goldsmith 1864-1941
Karl G. Huber sculptor 1872-1952
Fritz Hegenbarth painter 1864-1943
Johann Josef Belz sculptor 1873-1953
Wilhelm Koeppen painter 1876-1917
Friedrich Wilhelm Kleukens painter 1878-1956
Johann Vincenz Cissarz painter, poster designer 1873-1942
Cover Author Description date Link
Sarah Hamm and Sabine Kübler Bauen für ein neues Leben
Die Entstehung der Bad Nauheimer Jugendstilanlagen fotografiert von Albert Schmidt 1905-1911, Editions Theiss, 2007, Stuttgart, ISBN 978-3-8062-2161-9.

Wolfgang Schmidt Akt Lyrik Jugendstil, Bad Nauheim
H.A.M. Hölzinger, 2000, ISBN 3-00-006962-3.

Christina Uslular-Thiele Jugendstil in Bad Nauheim
Bad Nauheim, H.A.M. Hölzinger, 2005, ISBN 3-7845-7100-X. In German and English.

Partner:
Jugendstilverein Bad Nauheim e.V.
President: Andreas Hilge
Ludwigstraße 20
DE-61231 Bad Nauheim
Germany
Phone: +49 6002 992115
Fax: +49 6002 9920017
E-Mail: jugendstil-bad-nauheim@t-online.deandreas.hilge@t-online.de

Local Partners:
Stadt Bad Nauheim
Bad Nauheim Stadtmarketing und Tourismus GmbH

Links

Bürgerstiftung Bad Nauheim 
Denkmalakademie e.V. Remrod
TAF – Theater im Badehaus 2